Maajoukkuekarsintojen ensimmäinen osakilpailu on takana. Olipahan jälleen jännittävä ja hauska kokemus. Ei mitään superonnistumisia meidän tiimille, mutta ihan kelpo pelinavaus ja pistesaldokin avattu (51.90 pistettä, yhteistulosten 5. sija tässä vaiheessa). On meillä aikamoinen harrastuskaveri, vaikka ei lähtöä osatakaan. Flaksi nimittäin otti ja varasti ensimmäiselle radalle.
Taitoja on puutteista huolimatta ilahduttavasti. 
Mummo painaa edelleen kiitettävää kyytiä. Erityisesti ikäneidon kanssa harrastaessa saa olla iloinen ja kiitollinen jokaisesta mahdollisuudesta. 
Eka radan voitto yllätti, koska ohjaaja oli alussa kyytiläisenä ja Flaksi malttoi odottaa hetken vasta kesken rataa. 
Tällä kertaa päivä ei vaan jatkunut nousujohteisesti. Toisella radalla putosi ensin rima, sitten tuli puomiloikka ja lopulta päädyttiin väärälle esteelle. Viimeinen mahdollisuus kariutui jo toisen esteen väärinpäin suorittamiseen. Eipä kyllä ollut tuo puomin käännöskäskykään enää hallussa (ihme, hah, onhan sitä viimeksi ehkä kaksi vuotta sitten käytetty). Tampereella uutta yritystä huhtikuussa.
Kaikki on mahdollista, sillä asenteella eteenpäin. 
Kiitos kannustuksesta ja tsempeistä jälleen! 
Kiitos lihashuoltotiimille hyvästä työstä, Patricia/Eläinfysio Patrcia Hirn ja Jossu/ Ketterä Kettu, olette aarteita! Kiitos koutsit Sanni ja Jenna, te niin laitatte meidän tiimin rokkaamaan!
Kiitos parhaasta seurasta Kaisa ja Maku! Kivoja kaverikuviakin saatiin. Maku ja Flaksi ovat hienosti peräkkäin yhteistuloksissa, Flaksi viides ja Maku kuudes tässä vaiheessa.
Tänään on lepäilty ja katsottu streamista karsintoja. Huomenna sitten töihinpaluu. Flaksi saattaa huokaista helpotuksesta, kun rauhalliset päiväunet on taattu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti