7 viikkoa eturistisideleikkauksesta - yhä edelleen hitaasti edetään

 

Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta

 Molemmat bongattu. Peippo on vieraillut pihassamme jo viime viikosta alkaen, kiurun äänen ja lopulta itse taivaalla lekottelijankin bongasimme tänään aamun peltolenkillä. Ja mikä parasta - lenkillä oli koko lauma, myös isäntä. Kantohanki tasaisella pellolla on kyllä ihana kävelypaikka aurinkoisessa säässä. Ja kävely pellolla onnistuu jo polvitoipilaaltakin. Toki lenkin jälkeen pitää lepuuttaa ja antaa jalan turvotuksen laskea,  mutta pikkuhiljaa kohti parempaa kuitenkin.

Peltoja pitkin on tehty nyt aamulenkit, päivälenkit ja iltalenkit.

Pihassamme vierailee myös varpushaukka lintulaudoilta helppoa saalista bongaillen. Ja tänään aamulla pihassa juoksi seitsemän oravaa. Iltalenkillä pellolla kohtasimme miehen, joka kertoi, että n. kilometrin päässä on nähty niinkin harvinaisen kaverin kun ahman jäljet ja kilometri toiseen suuntaan on liikkunut ilves. Kun ympäristössä pyörii myös paljon kauriita ja peuroja ja kettu, on täällä kyllä ihan hauskaa tehdä luontobongauksia. 

Hallilla on käyty pariin otteeseen sitten viime päivityksen treenaamassa ja eilen kisatalkoissa medi kolmosten aikaan. Teemu oli kuuluttajana, ja minä vastaavana koetoimitsijana. Oli mukava käydä pitkästä aikaa hieman ihmisten ilmoilla.

Ensi viikonloppuna menen Flaksin kanssa Lauran ja Remun WAO-matkan tukiepiksiin JAUn hallille. Kokeillaan tehdä kolme kertaa sama rata - josko saataisiin rytmityksiä osumaan kohdilleen. 

Flaksi tuli valituksi JAUn valmennusryhmään myös ensi kaudelle. Sanni Kariniemen ja Stefanie Semkatin oppeja olisi siis luvassa. Nyt vaan toivotaan, että ohjaaja kuntoutuu syksyksi!

6 viikkoa polven eturistisideleikkauksesta ja kierukan ompelusta

 

 

Penkkiurheilua

 Olemme saaneet kaksi kertaa isännän mukaan hallille omatoimitreeneihin. Vielä ei onnistu kun yksittäisen esteen kanssa pyörittely, mutta Teemun lämmiteltyä Flaksin me olemme jatkaneet treenejä yhdessä. Mukavaa on ollut. Parien omatoimitreenien lisäksi pääsimme tiistaina huippuihin Jennan treeneihin. 

Ihan parasta! Eihän se täydellisesti mennyt, mutta fiilis oli täydellinen. Flaksi

hoiteli hienosti monta lukitusta ja linjaa. Ketystä kuskiksi (muutakin kuin auto-) on edetty yksittäisistä esteistä vähän pidempiin kokonaisuuksiin. Miten pienistä onnistumisista voikin tulla niin hyvä mieli!

Viikonloppu meni ruutuja tuijottaessa. Perjantaina seurasimme, kuinka työpaikkani viereinen ostari paloi maan tasalle. Lauantaina ja sunnuntaina ruudun äärellä oltiin paljon iloisempien asioiden äärellä. Seurasimme, kuinka tutut ja tuntemattomat kisasivat halli-SM -kisoissa ja EO-karsinnoissa. Olisipa ollut huippua nähdä Team Flaksi menossa mukana, mutta eipä auta. Onnea kaikille hienoja ratoja tehneille ja kisoissa menestystä takoneille!

Me olemme joutuneet luopumaan joistakin unelmista. Team Flaksi ei päässytkään kisaamaan isoihin kisoihin, jonne olimme suuntaamassa hyvillä fiiliksillä hyvin sujuneen talvikauden jälkeen. Katsotaan, miten käy elokuun SM-kisojen - olisiko sinne asiaa, vai jääkö kisaaminen vieläkin kaukaisempaan tulevaisuuteen. JAUn valkkuryhmään laitettiin optimistisesti hakemus ensi syksyksi. Vielä ei ole tietoa, tuleeko Flaksi edes valituksi ja kykeneekö kuski juoksemaan, mutta jotain  unelmia ja suunnitelmia sitä kai pitää vielä ihmisillä olla?!

Kuntoutuminen polvileikkauksesta etenee hitaasti ja hoiperrellen

 

Aika, ajanhallinta ja kiire

 Kumma juttu, niin sitä ihminen saa itselleen kiireen tunnun ja tunteen ajanhallintahaasteista luotua ihan vaan normiarkea elämällä. Ajatushan se vaan on, jonka voi joko laskea hallitsemaan mieltä ja tekemään siitä kaaosta tai sitten voi olla laskematta. Jotenkin olen viime päivinä onnistunut epäonnistumaan ajanhallinnan tunteen kanssa. On siis tuntunut, että aika ja hommat hallitsevat minua, enkä minä niitä. Ihan kun näissä arkisissa askareissa nyt jokin määräpäivä olisi. Täytyypä tarkastella ajatuksia ja lopettaa kiireen tuntu. Sitähän ennättää, mitä haluaa, ja mikä on itselle tärkeää. Aika ottaa aikalisiä päivään. Pieni hetki alennustulppaanien ihailemiseen. Monta pientä hetkeä koiran massun rapsutukseen. Päiväkahvit auringossa eturappusilla. 

Viime tiistaina emme päässeet Jennan treeneihin, kun olimme isännän lääkärireissulla Helsingissä. Valitettavasti polven toipuminen ei ole edennyt ihan toivotusti. Jalka ei juurikaan taivu, eikä suoristukaan aivan toivotusti, suoraksi kyllä, mutta ei yliojennukseen, jota tarvitaan. Nyt yritetään painon ja voimakkaamman kiskomisen avulla saada liikeratoja kuntoon. Toivottavasti onnistutaan, eikä polvea tarvitsisi puhdistaa uudella leikkauksella.

Jokin on kuitenkin edennytkin, Nimittäin Flaksin juoksumattotreenit. Nyt mennään jo pieniä pätkiä ravia. Pitää vielä hakea rentoutta ja oikeaa asentoa, ennen kuin saadaan lisättyä lenkkeihin pituutta. Ulkolenkit jäisillä teillä ovat olleetkin hieman haasteellisia. Viime viikolla edestämme pomppasi valkohäntäpeura -Flaksi sai hepulin ja nykäisi eteenpäin. Minä meinasin kaatua ja Flaksi sai melkoisen nykäisyn niskaan. Onneksi oli valjaat. Ja Jossun/Ketterä Kettu aika sopivasti. Jossu sai oiottua sekä emännän, että koiran.

Viime viikon treenit jäivät vähiin, mutta jotain pientä kävimme hallilla puuhastelemassa.

Huomenna pääsemme taas Jennan treeneihin. Huisin hauskaa! Ensi viikonloppuna kisataan Halli-SM -kisat ja EO -karsintojen toinen osakilpailu. Me keskitymme kannustamaan kavereita livestreamin ääressä. Pitäkäähän hauskaa!

Aurinko on hellinyt

Vähemmän uutisten seuraamista ja enemmän ulkoilua koirien kanssa.  Siinä reseptini mielenrauhaan. Tänäänkin aurinko on hellinyt lenkkeilijöitä. Isäntä on edelleen "sidottuna" sisätiloihin, mutta jospa tiistain lääkärireissu toisi hyviä uutisia ja luvan varata painoa leikatulle jalalle. Sitten voisi aloittaa ulkoilun vaikkapa taloa kiertävältä lasitetulta parvekkeelta, joka ei ole jäinen ja liukas.

Tiistain iloksi pääsimme Flaksin kanssa Jennan treeneihin. Hetkittäin meinasi iskeä aivohiki. Molemmille. Treenien päätteeksi Flaksi pääsi lenkille Simin ja Salan kanssa.

Lisäksi on käyty treenailemassa omatoimisesti. Mukavaahan se on puuhailla innokkaan ja taitavan koiran kanssa. Edelleen etsitään yhteistä säveltä ja toisaalta myös koitetaan vahvistella taitoja ja oppia uutta. Nyt projektina on lisätä out-käsky. Toistaiseksi on menty ilman sanallista vihjettä ohjaajan rytmityksellä poikkarit. Josko vanhat koirat oppisivat uusia taitoja?

To get through the hardest journey we need to take only one step at the time. But we must keep on stepping. -Chinese proverb-