Kaikkea saa tehdä.
Kaikkea pitää tehdä.
Kaikkia ovia täytyy tempoa,
kaikkia kuita kurkotella.
On vain yksi ehto,
elinehto:
Värisevää sielua
ei saa tallata.
(Intohimon panttivanki, Tommy Tabermann, 1980)
Osumatarkkuus paranee paranemistaan. ;) Teemu ja Flaksi tekivät eilen kolme nollaa I-HAHin kisoissa. Kisoissa oli peräti neljä rataa, Mika Kankaan ja Kurt-Ove Steinsetin agility- ja hyppyradat. Flaksi teki nollat molemmilta agilityradoilta. Molemmilla radoilla oli puomeilta suora poistuminen, mikä sopi meille paremmin kuin hyvin. Toisen radan keinu oli vähän hidas, toinen nappisuoritus. Oikein hyvät ja hienot kokonaisuudet! Ensimmäisen radan Teemu ja Flaksi voittivat, toisella Mia ja kelpie-Hilla painelivat vielä puoli sekuntia kovemman ajan, joten Flaksi oli toinen.
Steinsetin hyppärillä rohkea poikkariohjaus epäonnistui, joten tuloksena vitonen. Flaksi pudotti riman, mutta kenneltyttö oli näkevinään livestreamiltä tuomarin näyttävän kieltoa. Oli se sekin. Mutta tulos tosiaan 5. Muuten rata oli oikein sujuva kokonaisuus. Ja poikkarit toimivat upeasti treeneissä, joten ei muuta kun rohkeasti lisää kokeilua vaan kisoissakin. Viimeisellä Kankaan hyppärillä ohjaaja päätti kuitenkin luottaa omaan juoksuvoimaansa ja runnoi parit persjätöt Flaksin nenän eteen muiden ohjausvalintojen sijaan. Hyvin runnottu, radalta voittonolla.
Tänään olemmekin sitten osallistuneet koko Suomi kolaa -päivään. ;)
Nyt onkin vierähtänyt hetki edellisestä postauksesta. Silloin olimme suuntaamassa viikonloppuna oman seuran agilitykisoihin. Siellä oltiinkin. Flaksi oli isosti innoissaan kisameiningeistä - niin innoissaan, että lähdöt olivat taas ihan superhaastavia. Flaksi meinasi lähteä väkisin ohjaajan perään. Arto Laitisen tuomaroimalta hyppäriltä kaksikko nappasi kuitenkin nollavoiton. Eli vuoden ihkaeka kisastartti onnistui. Sitten tulikin Jessi Landenin radoilta kaksi hyllyä - innarin ohjauksen epäonnistuttua hyppärillä ja liian tiukan haltuunoton ennen puomia johdosta agiradalla. Kivaa oli kuitenkin ihan joka radalla. Kuuluttaja-kety sai yleisöpalautteen liian tiukasta oman koirakon tekemisen ruodinnasta. Onneksi team Flaksi ei ollut asiasta moksiskaan. ;)
Se on kohta ensimmäinen työviikko (kouluviikko) loman jälkeen takanapäin. Tietoja koronapositiivisista tuloksista ja altistuksista tulee enenevässä määrin mitä useampi päivä töitä on takana, mutta toistaiseksi olemme itse onneksi onnistuneet välttämään taudin. Onhan tämä ahdistavan ikävää tämä tautitilanne kaikkinensa, vaan eipä se auta. Hetki ja päivä kerrallaan. Parasta on yrittää vaan keskittyä mukaviin juttuihin ja pyrkiä olemaan murehtimatta asioita ennalta. Mietitään ja murehditaan sitten, jos sellaiseen on siinä hetkessä aito tarve. Eli 15 minuutin sääntöä vaan aktiivisesti käyttöön - älä murehdi asioita nykyhetkestä viittätoista minuuttia taakse- äläkä eteenpäin - moneenkaan asiaan et kuitenkaan voi vaikuttaa juuri sillä hetkellä.
Loman lopettajaisiksi kävimme Laukaan ja Nurmaan reissuilla. Laukaassa ulkoilimme rapeassa pakkassäässä. Tai no, mummolan Afo ja Nero ulkoilivat ihan mielellään, Flaksille ja Fridalle keli meinasi olla liikaa. Saimme kuitenkin Flaksille Ringon tossut. Ringo ei niillä kävellyt, mutta yllättäen Flaksi suostui pienen neuvottelun jälkeen astelemaan töppösillä. Niillä on nyt sitten reippailtu kovemmilla pakkasilla. Eihän Flaksi niitä erityisesti arvosta, mutta suostuu käyttämään. Frida-mummeli on selvästi enemmän töppöstyttöjä.
