maanantai 18. helmikuuta 2019

Riski on, että kaikki ei mene niin kuin toivoisit -

voi olla, että se menee paljon paremmin. Tai sitten ei. Positiivisesta alkuasenteesta huolimatta Lohjalla toissaviikonloppuna kävimme ei se siitä-kisoissa. Lähdöt olivat Flaksille vaikeita. Kisasimme Teemun kanssa peräkkäin, ja keskimmäisellä radalla hyllytimme Jyrän kanssa jo ennen ensimmäistäkään estettä (saavutus sinänsä!) kun Jyrä karkasi lähdöstä Teemun ja Flaksin perään.  Ei  merkintöjä kisakirjaan Flaksille eikä Jyrälle. Kaiken huipuksi sää oli todella inha, hallissa kova tunku ja kisapäivä todella pitkä pitkine odottamisineen kun kisoja pyöritettiin järjestyksessä medi-mini-pikkumini. Kurjuuden maksimointia. ;) Olemme tottuneet niin hyvään ja nopeisiin kisapyörähtämisiin.

Ensimmäinen Jouni Kauton tuomaroima hyppyrata oli vauhdikas ja mukava rata. Flaksin osalta se sujui hienosti, harmillisesti lopussa yksi hyppy jäi suorittamatta kun ohjaajan persjättö oli inasen myöhässä. Hylätty rata siis. Jyrän ja minun hyppärillä oli myös hyvät hetkensä, vaikka alkuvaiheessa rataa jo hyllytimmekin. ;) Agiratojen tuomarina toimi Mia Laamanen. Myös Mian radat olivat koiran kannalta melko loogisia, ja testasivat erityisesti keppien ja kontaktien osaamista. Flaksi sai ekalta agiradalta tuloksen 15 (puomin alastulo, kepit, keinu) - eli taitopuutteita tuli esiin. Vire oli kova, ja malttia ei löytynyt.  Jyrän toinen rata oli tosiaan hylly jo ennen ensimmäistä hyppyä. Rata oli muutenkin yhtä kaaosta, Jyrä keskittyi moneen muuhun kun siihen, mitä yritin ohjata tekemään. Flaksin viimeinen rata oli valitettavasti Flaksin osalta päivän huonoin veto. Aina olisi mukavinta lopettaa päivän parhaaseen rataan, mutta aina se ei vaan toteudu. Radalla tuli virheitä keinulla, kepeillä ja Flaksi loikkasi jopa A-esteen. Lopussa meni sitten hyllyksi, ohjaajalla oli pudonnut hanskat jo pitkän aikaa ennen sitä. Jyrän ja minun rata sisälsi paljon säätöä, koiran omia ratkaisuja ja ohjaajan myöhästyneitä ohjauksia. Kiitos Päikki kuvaamisesta! Lohjan kisojen jälkipyykkinä Flaksi kävi treenaamassa ennen lomalle lähtöä rauhoittumista ja keinua. Vakavassa pohdinnassa oli myös ensi viikonlopun Turun EO-karsintojen jättäminen väliin. Taidamme kuitenkin mennä sinne, ilman minkäänlaisia tavoitteita. Ihan vaan sillä asenteella, että kisa kun kisa. Suoraan puolentoista viikon tauon ja tuhannen kilometrin ajomatkan jälkeen.  Ja Jyrä puolestaan otti hissikyydin takaisin ykkösluokkaan. Jatkamme siis yhteistyön harjoittelua ykkösissä!



Roopen kanssa kävimme maanantai-illan iltakisoissa HAUlla. Teemu lähti kiltisti kennelpojaksi, jotta sain keskittyä kisaamiseen ja kuvasi radat. Se on kyllä tosi mukavaa, ja antaa rauhan keskittyä ratojen opiskeluun. Ensimmäinen rata tuntui kököltä, ohjaaja tunsi juoksevansa perunapellossa (HAUn pohja on minulle kyllä haastava) eikä koirakaan liikkunut eikä irronnut esteille niin kuin yleensä. Toiselle radalle sisuunnuin, ja päätin olla napakampi. Myös koira oli napakampi. Kontaktit ei suju vielä kisoissa, hyllytimme vikalle esteelle Ropsun hypättyä sen väärin päin kun ohjaaja jäi juoksukisassa kun nalli kalliolle A:n varmistelun jälkeen, ja olihan ennen sitä jo virheitä- mutta radasta jäi hyvä fiilis. Saviojan Anne oli suunnitellut kivat ykkösluokan radat! Ropsu on palautettu nyt kotiinsa kera vanhemmilleni hoitoon päässeen Fridan, mutta tästä jatketaan! :)



Flaksi on vihdoin käynyt myös selkäkuvissa Tammiston Evidensiassa. Kuvien lausunnot tulivat jo Kennelliitosta. Kaikki on priimaa, kyynärät 0, selkä 0 ja lonkat A! Hieno homma. Harrastuskin voi jatkua siltä osin hyvillä mielin.



Viime viikonloppuna kerkesimme Mäntyharjun ja Laukaan kautta Saariselälle. Laukaassa juhlimme viisikymppistä Soilea kovasti laulaen, nauraen ja höpöillen. Onnea edelleen! Juhliin osallistui myös koiralauma Flaksi ja Nero ja Ringo, joista jälkimmäinen jopa lauloi mukana. Flaksi laittoi ensin pojat järjestykseen ja ihastui sitten kovasti Ringoon. Jopa niin kovasti, että Ringo oli hetkittäin hätää kärsimässä ja koetti paeta innokasta tyttöä tuoleille turvaan. Kristallipallo paljastui kivaksi valokuvattavaksi!








Hiihtolomaa vietämme Saariselän maisemissa. Viimeksi olimme täällä neljä kuukautta sitten. Silloin oli vielä Fanni Manninenkin vahvuudessa mukana. Tämän reissun mahdollisti kahdeksan kuukautta sitten  kesäkuun reissulla Pohjois-Lapin koirakerhon agikisojen Saariselkäcupin voitto ja vanhempieni Fridan hoitopalvelu, kiitos. <3 Flaksi tarjosi hotellilahjakortilla meille viisi vuorokautta täällä Santa´s Hotel Tunturissa. Meidän lisäksi hotellissa on paljon japanilaisia, israelilaisia, saksalaisia ja venäläisiä. Agituttuja on tunturissa kyllä. Marjon ja Killen kanssa kipusimme eilen tuuliselle Kaunispäälle. Tai oikeastaan Flaksin kanssa kiipesimme kahdesti, olimme meinaan jo alaspäin tulossa kun kohtasimme Marjon, ja päätimme lähteä seuraksi uudestaan ylös. Lomalla on siis liikuttu (Teemu hiihtäen!), luettu ja lepäilty. Aurinkoiset päivät antavat vielä odottaa itseään, mutta hyvin olemme viihtyneet.



















torstai 7. helmikuuta 2019

Aksaa, aksaa, enemmän aksaa

Tässä on tullut käytyä hallilla Flaksin täsmäkeinutreeneissä ja Roopen kontaktisulkeisissa ja Frida-mummon hömpöttelyissä. Siinähän ne illat on nopeasti lumitöiden ohessa kuluneetkin. Viime viikonloppukin vierähti agilityn parissa BATin kisoissa. Lauantaina oli ykkösten kisat. Ei tullut menestystä, mutta hauskaa oli, ja jokaisella radalla jotain hyvääkin.

Ensimmäisellä agiradalla kontaktit oli mallia -ohops. Roope taisi hieman ottaa nokkiinsa keinun pompusta, kun teki sellaisen ihmeen, että loikkasi pois puomin ylösmenolta. Eipä ole ennen sattunut. Ei kuitenkaan muistellut pahalla enää toisella agiradalla. Hyppärillä Ropsu rynäsi heti toiseen rimaan, ei katsonut ponnistuspaikkaa vaan kiinnitti huomion ihan johonkin muuhun, ehkä yleisöön. Kepit kovasta vauhdista eivät myöskään löytyneet. Se taisikin olla radan yleisin virhe.
Roopen viimeinen rata oli oikein sujuva aina puomille saakka. Sen jälkeen alkoi takkuamaan, ja hyllyhän siitä napsui. Ensi maanantaina mennään HAUn kisoihin kokeilemaan miten ne kontaktit onnistuu kun niitä on koitettu taas opiskella. ;)

Sunnuntaina oli vuorossa kromfojen kanssa kolmosten kisat. Teemu ja Flaksi tekivät sujuvaa työtä, minulla ja Jyrälläkin oli hetkemme. ;)  Flaksin eka rata oli harmillinen 5, kun Flaksi tuli A:sta ohi. Ohjaaja käskytti ajoissa, mutta Flaksi olisi tarvinnut vissiin enemmän katsetta, kun nyt lähti vaan liikkeeseen mukaan. Mutta hei lähtö hihnan kanssa taas vaihteeksi onnistui hyvin, ja kaikki kontaktit oli hyviä. Jyrän alkurata meni nätisti, mutta keppien takkuilun jälkeen lähti lapasesta. ;) Kepit oli Jyrälle kisojen paras este. Flaksin toinen agirata oli hylätty jo toisella esteellä, kun neiti hienon rauhoittumisen jälkeen  varasti radalle, eikä ohjaaja kerennyt asemiin ohjaamaan. Keinu kohti seinää ei onnannut, mutta puomi oli nappi, vaikka ohjaaja irtosi sivuun käännöstä ennakoiden. Jyrän toinen agirata oli melkoinen huvipuistoajelu, mutta hei, koiralla oli ainakin ihan tosi hauskaa! :) Ja Vendula Hausnerovan radat oli kyllä vauhdikkaita ja hauskoja! Viimeinen rata olikin enemmän vääntöä, Laura Mätön käsialaa. Flaksi sai hyppäriltä yhden kiellon, 5. Minulle ja Jyrälle ja meidän alkutaipaleella olevalle yhteistyölle tuo rata oli vielä ihan liikaa, ja vaikka koira hienosti koittikin keksiä mihin rata voisi jatkua, ei tylsä ohjaaja pysynyt ollenkaan kyydissä. No, lauantaina uudet huvipuistolaitteet! :)

tiistai 29. tammikuuta 2019

Fridan sydämen sivuääni ennallaan

Frida kävi eilen Anu Jämingin luona Tammiston Evidensiassa sydänkontrollissa. Siinäpä vasta mukava ja asiantunteva eläinlääkäri. Suosittelen lämpimästi, jos joskus on koiran sydänvaivojen takia eläinlääkäriin asiaa. Sydämen kuuntelussa sivuääni on ennallaan. Syke on rauhallinen (90/min) eikä hengitysäänissä kuulunut poikkeavaa. Vasemman eteisen koko oli pysynyt samanlaisena. Kammion mitat normaalirajoissa. Väliseinän puoleinen kammion lihas vasemmalla supistuu hieman laiskasti verrattuna edelliseen ultraan vuosi sitten. Supistuvuus on kuitenkin ihan hyvä. Tilanne ei ole siis merkittävästi muuttunut. Samalla lääkityksellä jatketaan. <3




Emäntä on tarvinnut hoivapalveluja vatsataudin, flunssan ja silmätulehduksen takia. Mutta voiton puolella taidetaan olla, eiköhän tämä tästä.

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Onks Viljoo näkyny?

Käytiin Viljonpäiväajelulla Tampereella TAMSKin kisoissa. Ei näkyny Viljoo eikä nollia. Tuli siis harjoitusta. Flaksin lähdöt oli tänään aika mahdottomia. Millään ei meinannut fokusoitua esteeseen, vaan räyskytti vaan ohjaajaa. Siihen nähden työskentely sujui erityisesti päivän kahdella viimeisellä radalla hyvin. Ensimmäisellä radalla ohjaaja taisi olla vielä vähän jäässä, ja Flaksi ei kyllä antanut yhtään anteeksi eikä auttanut asiassa, tulos 10 (kielto renkaalta ja vitonen puomilta).  Hyppärillä Teemu palautti Flaksin lähtöön. Pituuden jälkeinen tilanne oli paha, ja siinä tuli törmäys, josta 5, toinen kielto putkelta - tulos siis 10. Tiukat putkeen menot taas treenilistalle. Viimeiseltä agiradalta harmittava rimanpudotus 5. Radalla kuitenkin hieno alaosumapuomi ja irtoaminen. Kepit onnistui myös joka radalla. Keinua ei tänään päästy testaamaankaan. Viimeisen radan jälkeen ajeltiin kirpakassa pakkassäässä kotiin takanlämmitykseen. Yöksi laitetaan nyhtöpossu tekeytymään jälkilämpöön.

Kohti uutta viikkoa!




lauantai 26. tammikuuta 2019

Merkintä Roopen kisakirjaan, hyvä Ropsu!




Pieni peräpörriäinen on nyt hyvin väsynyt. Jopa niin väsynyt, että lenkillä jätkä halusi kääntyä takaisin kotiin jo ennen pakkasarkaa Fridaa. Peris oli meinaan tänään Hyvinkään kisoissa. Eikä ollut lainkaan turha reissu! Kolme rataa, joissa kaikissa oli jotain hyvää. Ensimmäisellä agiradalla Roope nappasi virheet keinulta ja puomilta. Ja sitten ohjaajalle iski oikein kunnon aivopieru. Roope meni oikein kepeille, mutta pyysin pojan kolmesti pois. Sain siitä kyllä räkäisen hauku palkaksi. Ihan oikein! Piti kysyä ihan Anne-tuomarilta, että miten ne kepit pitikään aloittaa. Ja Anne taivasteli, että mitä ihmettä minä oikein koiralta vaadin. No, rapatessa roiskuu.   Toisella agiradalla Roope lipsahti heti alussa yhden ylimääräisen hypyn, mutta ei se mitään. Kepeiltä jätkä tuli pois tasan siinä mistä edellisellä radalta hänet pyysin. ;) Kontaktit oli kuitenkin muuta kuin mallia korkeushyppy, hyvä. Keinulla oli kyllä melkoisen äänekäs käskytyskin. Viimeinen rata oli hyppäri, sieltä saatiin meidän ensimmäinen voittonolla ja ensimmäinen merkintä kisakirjaan, LUVA sellainen. Vähän oltiin hetkittäin hukassa minne pitäisi mennä, mutta onneksi tyylipisteitä ei jaettu, eikä ansaittu kieltojakaan, annettiin vain aikatasoitusta.  Taistelunolla siis. Hyvä Roope! Ja suurkiitos upeasti hoidetusta kisakoirasta kennelpojalle! <3



Eilen oli Flaksin valkkuryhmän OT-treenit. Taas tuli treenattua keppejä. Ja huomattua, että umpikulma vaatiikin vahvistusta. Haastavan pätkän oli Sanni valkuille suunnitellut. :)

torstai 24. tammikuuta 2019

Peris agilitaa

Roope-poika pääsi heti maanantaina Mäkelän Markon koulutukseen. Meillä oli huisin hauskaa. Ja Roope yllätti pysymällä ohjauksessa ja kuuntelemalla! Monesti pidemmän tauon jälkeen jätkä on baanaillut omiaan huutaen samalla mennessään niin että räkä roiskuu. Mutta ei tällä kertaa, hyvä Peris! Myös Flaksi oli oikein hieno samaisessa koulutuksessa. Tänään on vapaailta halleilusta, muuten ollaankin käyty tekemässä pieniä kontaktisulkeisia päivittäin Ropsun kanssa. Eilen puolessa tunnissa treenasivat kaikki kolme, Flaksi keinua ja puomia (puomin jälkeiselle hypylle suoraan menoa tai kiertoa äänivihjeellä), Roope puomin alastuloa ja keinua ja Frida hummaili ihan vaan muuten vaan. Keli oli sopiva myös lenkkeilyyn, kun ei ollut niin kireä pakkanen. Tänään olikin sitten ihan lyhyen lenkin vuoro tytöillä. En voi olla toistelematta kuinka kaunista lumivalkoisessa luonnossa on!






sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Uuteen voi ryhtyä vaikka tuntisi epävarmuutta

Kävinpä Jyrän kanssa kisaamassa PORSKin kisoissa JAU-Areenalla Agnes Tothin radoilla. Ihan ei vielä meidän yhteistyö riittänyt tuomarin luomien mielenkiintoisten kiemuroiden suorittamiseen virheettä, mutta ei sitä kyllä odotettukaan, vaan lähdettiin hakemaan puhtaasti kokemusta. Sitä saatiinkin. Jyrä on kyllä hauska pakkaus - häntä heiluen viiletti menemään ympäriinsä. Toisella agiradalla onnistuin tutustumaan rataan täysin väärin. Puomi oli radalla, vaikka sitä ei suoritettu, mutta minä jätin vahingossa neljä muutakin estettä käymättä läpi. Huomasin kuitenkin asian ennen radalle menoa, ja se ei ole vaikuttanut radan sujumiseen. Hauskaa oli.  Viimeisellä radalla, hyppärillä, Jyrää olisi auttanut, jos ohjaaja olisi pyytänyt suorittamaan esteitä. Jyrä teki juuri niin kuin Mara-isäntänsä pyysi, suoritti ne esteet, jotka pyysin häntä suorittamaan. Kun en sanonut mitään, Jyrä tuli ohi nenän edessä olevista esteistä. Ohjaajalla on siis syytä riittää sanoja joka radalle jatkossa! Jyrä oli meillä pe-la yökylässä ja hyvin meni. Tytöt suhtautuivat Jyrään ystävällisesti, ja Jyrä oli ihan kuin kotonaan kylässä.

 Flaksi piti Teemun kanssa huolen vauhdikkaasta ja hienosta menosta. Kaksi kelvollista keinua, hyvä puomi ja vaikeat kepeille menot onnistuivat. Ensimmäisellä radalla tippui harmillisesti takaakierrosta rima.  Vitosella ja nopeimmalla ajalla irtosi kuitenkin sija 2 kisassa, jossa vain Eeva ja Ville saivat puhtaan nollan. Toisella radalla Flaksi otti kahdelta putkelta kiellon. Ohjaaja olisi voinut olla hieman skarpimpana, mutta olisipa tuo voinut niihin itsekin sujahtaa ilman tunkemista. Radalla oli kuitenkin paljon hyvää menoa. Videolla on taas kenneltytön kootut kommentit, mukana tekemisessä eletään! Toiselta radalta tuli vain kaksi tulosta koko kisassa. Jessica ja Magnus voittivat kieltovitosella ja Teemu ja Flaksi olivat toisia kieltokympillä. Viimeisellä hyppärillä Flaksi otti voiton medien nopeimmalla ajalla. Töksäys ennen hyppyä maksoi hieman aikaa, ja kepeille meno oli hieman hidas, mutta onnistui. Riitti kuitenkin medien voittoon. Tuon voiton myötä Flaksi palautti rankingpisteensä 300 pisteeseen. Vaikka palkintojen takia ei kisatakaan, täytyy sanoa, että on kiva osua kisoihin, joissa palkinnot on kohdillaan. Kisalahjakorttien (voitosta kokonainen, toka sijasta puolikas) lisäksi ohjaaja sai Brunbergin pusuja x 3, koira herkkuja x 3 lelun x3 ja ruokalahjakortin. Hyvä PORSK! Kiitos. Tullaan toistekin.






Perjantain Sannin JAUn valkkuryhmän treeneissä olikin juuri sopivasti treenattu mm. haastavia keppikulmia.

Treeneissä 1

Treeneissä 2

Treeneissä 3

Treeneissä 4

Treeneissä 5

Sannin treenit ovat olleet Flaksille tosi hyviä. Niihin oli kiva palata joulutauon jälkeen. Juuri sopivasti taitojen haastamista ja opettelua ja vauhtia ja virtaavaa etenemistä. Akatemian Jennan treenit on nyt kokonaan tauolla. Jatkuvat ilmeisesti maalis-huhtikuulla, tarkempaa tiedotusta asiasta ei ole tullut. Treenitauko tässä kylmässä kohtaa vuotta onkin hyvä asia niiden treenien suhteen, kasvihuoneella on tosi kylmää treenata.

Lunta on nyt riittämiin. Ei tarvita lisää. Kaunista on. Ja mahdollisuus talviurheiluun. Roope on tulossa treeniviikoille. Vanhempani ovat juuri ajamassa kohti Nummista. Tiedän siis, mitä teen ensi viikolla iltaisin.






Frida ja Flaksi eivät ole erityisen innokkaita pakkasessa ja lumessa ulkoilijoita. Jyrä hyppi hangessa paljon mieluummin. Tiedossa on, että mitteliä ei myöskään pakkanen pelota, joten Roopen kanssa aikakin lenkkeillään ensi viikolla. On luvattu kovaa pakkasta. Sisätiloissa nautitaan amarylliksistä. Ne päättivät aukaista uudet kukat, vaikka joulu menikin jo.