Flaksin kanssa kisaamassa

Emäntä kävi Flaksin kanssa Hyvinkäällä. Olipa jännää! Eka radalla onnistui lähtö ja kepeille meno hienosti. Putkeen ohjaus ei ollut riittävä. ;) Ohjaajafokus voitti kuitenkin estefokuksen ja kaikista hypyistä ei päästy kerralla (eikä ihan toisellakaan) yli. Kielloista hylly. Loppusuora onnistui. Kivaa oli.

Toisella radallakin taisi olla joku onnistunut pätkä, vaikkei lähtö enää ollutkaan ihan niin hyvä. Paikalla kuitenkin odotettiin. Ja alku sujui hyvin. Takakaarteissa löytyi sitten hypyn sijasta emännän puntti, mutta mitäs pienistä. Väärä putken pää hyllytti radan.  Keinu oli hyvä.

Viimeisen radan lähtö oli surkea. Vapautin itse koiran mistä sattuu kun aloin hätäilemään, Flaksi ei vaan suostunut enää istumaan väliin. Enkä sitten osannut vaatia kunnon paikkaa. Ei muuta kun oppia kalloon. ;) Radan muutamasta hienosta irtoamispätkästä tuli kuitenkin maailmanmestarifiilis, siltikin, vaikka ei kova ääni korjannutkaan ohjaajan puuttuvaa liikettä yhdessä putkeen menossa. Kepeiltä saatiin onnistuneen alun jälkeen kieltoja, kun Flaksi tuli kehuista kesken keppien pois. Kolmesta kiellosta jälleen hylly. Ei muuta kun uutta matoa koukkuun!

Kisoissa oli myös Flaksin veli Sumo, joka voittikin Petran kanssa yhden radan. Onnea edelleen! Ja Jannalle kiitos kuvauksista. Roope oli myös mukana harjoittelemassa kisapaikalla olemista. Hyvin meni.

Viikonloppu hujahti nopeasti kun lauantaina oli koulupäivä. Illalla ohjelmassa oli vielä Tukikummien järjestämä konsertti Järvenpää-talossa. On se hienoa seurata monenlaisia taitavia ihmisiä! Ensi syksynä uusiksi.

Eilen kävimme vielä illalla Roopen ja Fridan kanssa JAU:n hallilla kisatreeneissä. Sekin oli hauskaa. Roope teki keppitreenit ja Frida kurvaili huolimattoman ohjaajan kanssa pari rataa.

Roopen koulutusrupeama jatkuu. Kuvassa koulutuspuuhissa Flaksi. ;)

Raasillan pentuetapaaminen

Raasillan parländereistä 6/8 kokoontui tänään meillä. Oli menoa ja meininkiä! Hauskaa oli nähdä monta sisarusta samalla kertaa. On niissä kaikissa jotain samaa, vaikka hyvin erilaisia toisaalta ovatkin. Mukana menossa oli rotupoikkeama manssi Nuka.

Koska isäntä on saikulla, pääsin itse leipomaan. Mokkapaloista tuli yllättäen ihan syötäviä. :P Ja isännän polvileikkaus sujui hyvin. Toipuminen on käynnissä.

Polvi remonttiin

Niin siinä kuitenkin kävi, että isännän polvi vaatii leikkausta. Kierukka on siis palasina. Treenihommat on tauolla....tai emännän vastuulla, kunhan tämä flunssa vaan lähtisi lopullisesti pois. Nyt on jo hyvä tilanne,  mutta edelleen yskittää ja keuhkoissa rohisee. Erityisen sitkeä tauti.

Työviikot kuluvat nopeasti. Toisaalta iltaisin on ollut hyvin aikaa kotisilla, kun treenailu on ollut vähemmällä. Perjantaina kävin Heinin kanssa Habitare-messuilla. Kyllähän siellä oli kaikkea kivaa. Mukaan tarttui yhdet pallot lisää. ;)

Heinin porukka oli täällä viikonlopun ja synttäreiden vietossa, joten taas on herkuteltu. Flaksi pääsi viettämään aikaa bc Niitin ja auspai Wenin kanssa. Wen oli Flaksin mielestä jostain syystä Niittiä kivempi, ja Niitti-parka ei meinannut saada kovasta yrityksestä huolimatta Flaksista leikkiseuraa, kun taas Weniä Flaksi itse haki leikkimään.

Syksy

Niin se on täällä, syksy. Syksy on alkanut flunssan ja isännän polvivamman merkeissä. Niin, se ei vielä leikattu polvi. Napsahti takaakierto-ohjauksessa treeneissä tiistaina. Ilmeisesti onneksi vain venähdys, mutta kipeä se on, yhtä kaikki. Voi kun tulisi nopeasti kuntoon.

Viikonlopun ohjelmaan kuului vieraita, Latoteatteria (Tilly oli hyvä!), paljuilua, kotiruokaa, synttärikahvit ja JAU:n 20-vuotisbileet. Heini kurvaili hieman hämmentyneen Flaksin kanssa mestiksissä (eivät ole koskaan aiemmin tehneet mitään yhdessä, hienosti meni) ja minä kokeilin joko voisi juosta. Selvisin niistä kahdesta radasta Fannin ja Fridan kanssa (ilman tuloksia), mutta ei minustakaan vielä liiemmin juoksijaksi ole. Voi kun saisi ohjaajat kuntoon ja pääsisi treeneihin! Joka tapauksessa, uusi viikko, uudet kujeet.

Veto veks

Koulua on käyty pari viikkoa ja emännältä on flunssan takia veto täysin veks. Isäntä käy treeneissä minkä kerkeää ja emäntä peruu menoja. Koirat osaa onneksi ottaa myös rennosti. Hyvä kun sekaan sopii!

Kiitävä aika

Hupsansaa. Se on vierähtänyt jo melkoinen tovi viimeisestä päivityksestä. Koulu on alkanut ja perinteiseen tapaan alussa on melkoista haipakkaa. En silti oikein tiedä, miksi blogin päivitys on jäänyt tekemättä. ;) Aika on vain kiitänyt. Tehdäänpäs nyt ryhtiliike tämän(kin) asian suhteen. Jatkossa siis päivityspyrkimys vähintäänkin kerran viikkoon. Olkoon vaikka viikonloppuna.

Viimeisten kahden viikon aikana on treenailtu maltillisesti aksaa. On aloitettu työt. Pidetty kouluttajien kokoontumisajot paljussa lillumisineen. Olen kisannut Fridan kanssa Lohjalla ja piirinmestaruuskisoissa Porvoossa. Lohjan kisoissa Frida hyppäsi ekalla radalla tosi huonosti. Toiselta agilityradalta taisteltiin nolla, vaikka kartturi meinasikin harhauttaa molemmat reitiltä. ;) Ensi kesän SM-kisatuloksista puuttuu siis enää yksi agilitynolla. Porvoossa agilityradalla ei onnistuttu. Kepeillä virhe, ja ohjaajan hyytyminen A:n jälkeiseen takaakiertoon toi vielä kiellon putkelta päälle. Puomi oli kuin hidastetusta elokuvasta, mutta odotinpa oikean asennon. :P Ja meinasin juosta päin A:ta. :D Hyppäriltä saatiin nolla kisakirjaan (sij. 12/43). Silläkin radalla oli hieman jänniä hetkiä, kun Frida luki kierrätysyritykseni takaaleikkaukseksi, ja jouduin kalastelemaan seuraavalle esteelle. Periksi ei kuitenkaan annettu! Puitteet oli kyllä Kokonniemessä kunnossa, aivan huippua juosta ulkona kunnon tekonurmella. Amppareita oli vaan ihan kamalasti. Onneksi meitä ei pistetty, mutta ainakin kahta pisti ampiainen kieleenkin. Ensi viikonloppuna Pyhtäälle yrittämään uusiksi parin agilityradan verran.

Meillä on ollut täällä lisäksi pieni hammaspotilas. Fannilta jouduttiin poistamaan 16 hammasta. Neiti ei meinannut herätä nukutuksesta, ja säikäytti kyllä kaikki. Sen jälkeen toipuminen on ollut nopeaa. Ja nyt jo pauhataan ihan entiseen malliin. Lisäksi suuhun meinaa eksyä koko ajan jotain kovaa (käpyjä, kiviä, keppejä, luita), vaikka vielä ei saisi. Onneksi ihanat vanhempani olivat hoitamassa potilasta kun työnaloitus osui samaan aikaan operaation kanssa. Kiitos <3 Täytyy kyllä sanoa, että koirien hampaiden hoito on "ihanan kallista". Niin että hammasharjat viuhumaan, josko se jeesaisi edes vähän!

Kisailemisen ohella viikonloppua on vietetty ihan vaan kotosalla. Alkuun työpäivät meinaa mennä pitkiksi, niin on hyvä vähän levätä välillä. Koirien kanssa lenkkejä ja pientä pihahommaa on tietysti tehty.

Oman seuran kisoissa

Tänä viikonloppuna on talkoiltu oman seuran kisoissa ja kävinpä Fridan kanssa kisaamassakin. Eka rata meni hyllyksi ihan loppumetreillä kun en osannut viedä Fridaa oikeaan putken päähän. No onneksi en kuitenkaan tallonut matkalla. ;) Puomi oli tuskallisen hidas, mutta odotin kärsivällisesti tassut oikeaan paikkaan ennen vapautusta. Radan jälkeen oli hetken kaoottinen olo, mutta lopulta radasta jäi päällimmäiseksi kuitenkin hyvä fiilis.

Toka rata lähtikin sitten heti lapasesta kun Frida varasti radalle. Mur. ;) Noo, sen jälkeen tehtailin itse pari hyllyä lisää samalle radalle.

Hyppärillä sain Fridan hypystä ohi. Kivaa oli! Tätä lisää (toki mieluummin paremmilla tuloksilla ;)).