"Loma" hujahti

Lauantaina koirien kanssa lenkillä harmaassa säässä löytyi kauniita paikkoja. Pääsiäiseen kuuluvan kaavan mukaan myös meillä kokattiin lammasta. Hyvää tuli. Paahdettua parsakaalia, mustia linssejä, rucolaa, pinaattia ja taateleita sisältänyt salaatti oli niin maistuva uusi tuttavuus, että sitä pitää tehdä toistekin. Kiitollinen salaatti myös siinä mielessä, että säilyy tuoreen oloisena pitkään. Kyllä Maku-lehteä kannattaa lukea.

Yritimme mennä ajoissa nukkumaan, kun sunnuntaiaamuna piti herätä jo puoli viideltä, jotta kerkesimme ajoissa Turkuun agikisoihin. No, ihan perinteisesti kävi siinäkin. Yöllä tuli torkuttua ja kukuttua ja vilkuiltua kelloa. Onko jo aika herätä?  Sunnuntain reissusta selvittiin kuitenkin kunnialla. Vaikka kyllä siellä taas porukalla päiviteltiin, ettemme taida ihan terveitä olla, kun vapaaehtoisesti heräämme niin aikaisin kun saisi nukkua. Mutta eipä tämä agility ole ainoa harrastus, jonka takia ihmiset heräävät järjettömän aikaisin.

Liedossa oli Fridan, exän ja yhteisen muksun kokoontumisajot. Kleni ja Fanny pitivät huolen nollaradoista. :)  Fanny pokkasi sertinkin! Fridalla ja Teemullakin oli hienoja ratoja, vaikka tuloksena olikin 5 (puomin kontakti), hylly (hyppy väärin päin) ja 10 (jätti kepit kesken).

Vaikka ATT:n hallin pohja on hyvä, oli hyppääminen sunnuntaina Fridalle hetkittäin todella haastavaa. Jopa Purinan huonolla pohjalla kulki perjantaina paremmin. On tietysti mahdollista, että sunnuntaina näkyi perjantain rasitukset tekemisessä. Tätä hyppäämisasiaa joutuu kisapaikoilla aika usein hyvätahtoisten aksatuttujen kanssa puimaan: "ei, ei pitäisi olla jumissa, mutta onhan se silti mahdollista" "kyllä käy säännöllisesti hoidoissa" "on kuvattu, rakenteessa ei mitään asiaa selittävää" "kyllä silmienkin pitäisi olla kunnossa" "takapään lihaksistoa on jumpattu, hyppytreenejä on tehty, ja liikkumistapaa koetettu muuttaa".  Etäisyyden arviointi taitaa olla se suurin haaste, mistä kohtaa pitää ponnistaa. Joinain päivinä ja joissain paikoissa hyppäämisessä ei ole mitään ongelmaa, ja ongelmaa saattaa olla tai olla olematta myös samoissa paikoissa. Hieman on haastavaa päästä perimmäiseen syyhyn kiinni, mutta niin kauan kun en usko Fridan asiasta itse kärsivän sen kummemmin, voi harrastus jatkua. Kaikenlaista on mietitty vireystilan vaikutuksesta kaikkeen muuhun mahdolliseen saakka. Onhan se tietysti hassua, ettei agilitykoira osaa hypätä. Rimojen pudotukset on kyllä tosi harvinaisia. Frida on niin kiltti, että se sihtaa aina niin kauan, että varmasti pääsee yli. Ehkä kyse onkin vaan liiallisen kiltteyden aiheuttamasta varmistelusta? ;) Totuus on, ettei tässä talossa kestä kenenkään pää, jos nuo parsonit jää pelkästään sohva- ja lenkkikavereiksi. :)

Sunnuntaina testasimme ensimmäistä kertaa myös paljua. Vuotaahan se, mutta eiköhän se kuntoon turpoa ajan kanssa. Mukavaa siellä oli lillua ja kuunnella lintujen ääniä. Flaksin mielestä täyttöoperaatio oli vähintäänkin mielenkiintoinen.

Maanantaina kävin viemässä ja hakemassa tuoleja/tuolin Mäntyharjussa. Vanhat tuolit saavat uuden elämän uusilla verhoiluilla Milkan/Verhoilu- ja entisöintipalvelu Patina käsissä. Oli mukavaa touhuta pieni hetki myös kovasti innokkaan Roopen kanssa. Ja nyt makuuhuoneessa on uusi hieno matto, kiitos äidin!

Tyttöjen välinen rakkaustarina tuntuu vain jatkuvan ja jatkuvan. Saa nähdä, pystymmekö ottamaan Flaksin Hemmo-veljen ensi viikonloppuna vieraaksi.

Iloista pääsiäistä!

Täällä vietetään pääsiäistä koiramaisissa merkeissä kotosalla. Tällä kertaa jäi perinteinen Kiteen ja Joensuun pääsiäisreissu tekemättä. Flaksilla on juoksut, Fridan kisatauon jälkeinen kisakentille paluu oli hieman mysteeri onnistumisensa suhteen, uudessa kodissa on yhtä ja toista laitettavaa...erinäisiä "päteviä" syitä tähän valintaan tällä kertaa. Villa Taivaannastaan kurvataan ihan varmasti toisen kerran! :)

Kiirastorstaina kävimme työpäivän päätteeksi hallilla Fridan ja Flaksin kanssa. Fridan kontaktijuoksutukset menivät ihan mukavasti, joten oli jännä lähteä katsomaan mitä kisoissa tapahtuu. Flaksin treeneissä tehtiin edellisenä perjantaina Leenan treeneissä tehtyjä juttuja. Tällä kertaa rengasleikki ei mennytkään ihan niin mainiosti. Suurin syy taisi olla emäntä, joka ei ollut ihan kartalla omasta roolistaan palkkaajana ;) No, hauskaa Flaksilla oli joka tapauksessa. Kotimatkalla käytiin kaupassa monen muun tapaan, mutta sekaan mahtui ja melkein kaikkea löytyi. No, päärynäkinuskirahkaa saatiin vaan yksi purkki, mutta se oli enemmän kun mitä uskalsin odottaa ennakkoon. Kyllä, muutkin tilaavat ja lukevat samoja ruokalehtiä. ;)

Pitkäperjantai kului alkuun Purinalla kisoissa. Teemu ja Frida ovat kisanneet viimeksi syyskuussa 2014, ja nyt kaivettiin Frida naftaliinista kisakentille. Vaikka tuloslistoilla sijoituksilla eikä tuloksilla voidakaan juhlia, oli tekeminen hyvää ja kisakentille paluu sujui sangen mallikelpoisesti. Purinan pohja on haastava sekä koirille että ohjaajille. Sen takia erityisesti päivän viimeisen radan vauhti ilahdutti mieltä. Tässä päivän eka rata. Tulos 10. Keinulta ja A:lta kontaktivitonen. Keinulla Frida ei odottanut vapautusta niin kuin olisi pitänyt. Kontaktien osumat on yläsosumia tai "sinne päin", ei mikään helppo tuomaroitava. Parempaan suuntaan ollaan joka tapauksessa  menossa. Ainakaan Frida ei himmaile ja paineistu kontakteilla. Osuu tai ei osu. Toivottavasti jatkossa osuu kuitenkin enenevässä määrin.

Toinen rata oli hyppäri. Rata oli puhdas, eli kisakirjaan saatiin yksi nolla lisää (sij. 13.) Kesän arvokisanollat Fridalla on jo kasassa, ne saatiin viime syksynä. Siinä mielessä nollilla ei niin väliä ole, mutta onhan se aina mukavampi saada puhtaita kun virheellisiä ratoja.

Kolmas rata oli jälleen agirata. Vaikka viimeinen puomin kontakti ei osunutkaan, jäi radasta kaikille hyvä mieli. Kaksi onnistunutta kontaktia ja Fridaksi ihan kelpo vauhtia. :) Taisi vikalla puomilla ohjaajalla ollakin ensimmäistä kertaa ihan oikeasti kiire koiran perään. ;)

Kisapaikalla nappasimme takaluukkuun äitikoiran viereen poikansa Sulon, joka asuu tässä aika lähellä. Veimme Sulon kotiin, kun Sulo oli ollut kisaamassa kasvis-Sarin kanssa. Sulo oli ekalla agiradalla hienosti kolmas ja ansaitsi sertin.

Kotona kerkesimme käydä lounaalla ja pyöräyttää koirat lenkillä. Sitten olikin jo aika lastata Flaksi autoon ja lähteä Leenan kurssille Masalaan. Treeneissä tehtiin kasia, putki - vino hyppy - putki. Aika mukavasti Flaksi lähti hakemaan vinohyppyä ja toisella erää putkien takaaleikkauksetkin sujuivat hyvin. On mahtavaa käydä kurssilla, jossa opastus on yksityiskohtaista, ja kouluttaja osallistuu palkkaukseen. Kun palkka osuu kohdilleen etenee oppiminenkin ihan hienolla tavalla. Ainakin tulee palkattua oikeista asioista ja oikeaan suuntaan!

Illalla savustimme kalaa ja teimme Maku-lehden ohjeella kukkakaalikuskusia ja aurinkokuivattutomaatti-kookos-kastiketta. Nopeaa ja hyvää! Hyvä ruoka,  vielä parempi mieli. Flaksi-vahtikoira haukkui komeasti savustajalle.

Pentu-uutisia

Nyt varattavissa pennut unelmayhdistelmästä. Nämä viedään taatusti käsistä!

Emä: Raasillan Chestnut, meidän parländer Flaksi
"Isä": Fancy Fantasy of Old Burford, meidän parson Fanni 9 v.

Sinnikästä astumista joka päähän jo kaksi päivää. Onhan se tietysti vielä mahdollista, ettei kahden nartun kovasta yrityksestä huolimatta saada tulosta, joten varauduthan pentuhaaveiden keskellä pettymykseen.

Tuo lauman vanhin on taas niin jäähyllä että....

Pöksysankari pätevänä

Tänä maanantaina herätessämme maa olikin taas valkoinen. Vaikka järjellä tietää, että maaliskuu on Suomessa talvikuukausi, on olo petetty. Koiria tuo valkoinen kerros ei tuntunut haittaavan lainkaan.

Viikonloppu vierähti nopeasti. Teemun äiti oli meillä kylässä, jä kävimme lauantaina hieman shoppailemassa. Kun sitä tekee harvakseltaan, voi kerralla joutua tekemään enemmänkin pieniä hankintoja. Nyt on kaikkea, paitsi rahaa ;) Lauantai oli koirilla varsinainen laiskottelupäivä, mutta eivät nuo melko harvainaista koko päiväistä sohvaperunan rooliaan tuntuneet pistävän pahitteeksi.

Perjantaina pöksysankari kävi olemassa pätevä treeneissä. Ensimmäistä kertaa elämässään teki rengasta, ja ilman ongelmia. Myös irtoaminen ja putkeen takaaleikkaus oli sujunut hyvin. Kotona teimme sillä aikaa perjantai-illan ratoksi sushia. Kivaa näpertelyä.

Sunnuntaina kävimme Hyvinkäällä Fridan juoksukontaktitreenejä tekemässä. Eihän se erityisesti puomilla nyt ollenkaan osu kontaktille, mutta hauskaa sillä tuntui olevan. Frida ei ainakaan tässä vaiheessa tunnu allekirjoittavan sitä, että koko puomin läpi juokseminen olisi nopeampi ja tehokkaampi tapa liikkua kun loikkaaminen. Jatketaan harjoituksia. Kisakentille palataan ilman mitään tulostavoitteita.

Fanni pääsee tänään Patrician hyppysiin. Mielenkiintoista kuulla, mitä selästä nyt sanotaan. Hyvä se ei ollut keskiviikkona Laura-hierojan käsittelyssä, mutta ainakin Fanni antoi jo koskea kunnolla selkäänsä. Ehkä se siitä.

Työpäivän ajaksi tuo pöksysankari on nyt kyllä eristettävä omaan yksinäisyyteensä. Muuten voi pikkuparsonilla pamahtaa pinna jatkuvaan junaleikkiyritykseen. ;)

Flaksi 11 kuukautta ja juoksut

Sunnuntaina pikku-Flaksi on jo 11 kuukautta vanha tai nuori. ;) Neiti aloitti juoksut keskiviikkoiltana. Jouduimme perumaan Roopen agilityviikonloppuun tulemisen. Flaksi on kuitenkin juoksupöksyissään päässyt itse treeneihin, eivätkä pöksyt ole menoa haitanneet. Roopelle olisi kuitenkin ollut kohtuuton häiriö tuo juoksuinen narttu kotioloissa.

Tällä viikolla on aksattu ja tehty kotihommia, sainpa vessan lattian valmiiksi.

Maanantaina kävimme hallilla tekemässä treenit Flaksin kanssa. Hyppytekniikkaa ja irtoamista lähinnä. Fanni hyppäsi edelleen niin huonosti, että lunasti itselleen lisää agilitytaukoa. Frida jaksoi tiistain treeneissä hyvin tiukan viikonlopun jälkeen. Minä kävin kouluttamassa keskiviikkona. Torstaina meillä oli ystävät kylässä, ja Flaksi ja Fanni pääsivät leikkimään Eerikan kanssa. Hienosti meni leikki lapsen kanssa molemmilta. <3 Viikko on vierähtänyt siis jälleen nopsaan.

Perjantaina Flaksin treeneissä tehtiin paikallaoloharjoituksia ja kerrattiin paikalla olemisen alkeisharjoittelu myös ihan teoriana. Tarkkana pitää muistaa olla kriteerien kanssa, ettei hyvä paikka oman toiminnan vuoksi vaan pääse ruostumaan.

Tänään Flaksilla oli oikein poikkeuksellinen supertreenipäivä. Ensin pakkovalssia ja irtoamista Mustosen Saijan johdolla Lohjalla ja sitten Nina Mannerin treeneissä lisää irtoamista Tattarisuolla. Hyvin pöksysankari jaksoi kahdet lyhyet treenit päivässä. Fridakin teki Ninan treeneissä hienot kepit, juoksu A:n ja takaaleikkaukset, vaikka hyppääminen olikin tänään aluksi melkoisen kankeaa. Huomenna on edessä Fridalla Kataisen Harrin treenit Mikkelissä. Pitää muistaa tehdä superhyvät lämmittelyt ennen treenejä.

Tänään meiltä kysyttiin, että miten tuo Flaksi eroaa parsoneista. No ainakin siten, että ensimmäiset juoksuhousut on edelleen ehjät, vaikka ne otettiin käyttöön jo keskiviikkona. Fannihan lunasti itselleen pöksyttömän loppuelämän rikottuaan kahdeksat juoksuhousut putkeen ;)

Fiesta del sol

Nautin tästä aamumaisemasta joka aamu. Parhautta on nukkua rauhassa verhot auki. :)

Tänään kävimme Flaksin ja Fannin kanssa peltolenkillä auringonpaisteessa. Flaksi on saanut luottamuksen takaisin. Vapaana siis juoksivat molemmat, ja hienosti meni. Kaksi koiraa tuli kotiinkin.

 Kahden pellolla tehdyn lenkin lisäksi koirat ovat viettäneet päivää auringossa ulkona omassa pihassa. Flaksi on treenaillut myös tasapainoilua ja pikku temppuja.

Sisällä on menossa yläkerran vessan laattalattian maalaus. Nyt on vasta tartuntapohjuste kuivumassa.

Ennen:

Kesken projektin:

Teemulla ja Fridalla oli ollut eilen huippu päivä treeneissä. Pumpperin avulla A:n kontaktitkin olivat osuneet oikein kohdilleen kesken radan. Ja molemmat päivän treenit oli vedetty lopulta nollana läpi, vaikka ohjaajalla oli kuntotreenitkin takana juoksuharjoituksineen ja kuntopiireineen. Toivottavasti tänäänkin on hyvän mielen treenit!

Yksisarvinen? Tötteröhattuinen? Kaksikorvainen?

Kaksikorvainen koirahan siinä, Flaksi. Vieläkin on hieman hapsuja siistittävänä turkissa. Viikko on vierähtänyt taas pikapikaa. Viime viikonloppuna olimme akkalaumalla Roopella vahvistettuna kotona kun Teemu oli hiihtämässä Tervahiihdossa Oulussa (70 km aikaan 3.45). Keli oli suosinut ja suksi luistanut! :) Tänäkin viikonloppuna keli suosii, ja me vietämme kotiviikonloppua Flaksin ja Fannin kanssa. Teemu ja Frida ovat pitkät päivät Fit Dog-leirillä.

Viikon aikana tuli käytyä aksahallilla hieman treenailemassa Flaksin ja Fridan kanssa. Flaksin kanssa kokeiltiin Raisan kurssin oppeja. Nyt kun piha sulaa, niitä harjoituksia ilman esteitä voi tehdä oikein hyvin kotipihassakin! Fridan A:n kontakti vaatii pohtimista. Rannikon Timo vinkkasi, että voisimme laittaa ylösmenolle ennen harjaa pumpperin, jolloin Frida tulisi lujempaa yli ja askeleet veisivät luonnollisemmin alemmas A:ta. Nythän olemme vain koittaneet kasvattaa alaosan merkitystä kehikkotreenillä.  Timon treeneissä oli myös radalla kohta, jossa pysäytyspuomi oli oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto. Kyllä se Frida senkin vielä osaa. Juoksupuomihan on toki kovasti kesken. Saa nähdä mihin tällä kontaktisäädöllä tällä kertaa päädytään. ;)

Omien treenien lisäksi olin kouluttamassa sekä ke että to ja pe olimme kisapaikan rakennuksessa talkoilemassa. Olen hieman yllättynyt siitä, miten vähän talkoolaisia isommassa seurassa tuntuu olevan. Ajan henki? Kiireinen elämänrytmi? Yhdistyksen toiminnot kuitenkin tarvitsevat tekijöitä. Mukavassa porukassa se on hauskaa ajanvietettä, ja kouluttaessa oppii kyllä aina huimasti itsekin.

Teemu on koirien kanssa talsinut erinäisiä metsäpolkuja, -teitä ja -ryteikköjä viikon aikana. Keli on suosinut lenkkeilyä, ja uusi kodin lähiympäristö alkaa pikkuhiljaa tulemaan tutummaksi. Ihan hienoja metsälenkkipaikkoja alkaa löytymään! Eilen kävelimme kaikki yhdessä näissä maisemissa.

Ilmoitin Flaksin Nose Work, hajuerottelun peruskurssille. Pentutestaaja oli jo ihan pienenä todennut pentueesta, että ovat hyviä nenänkäyttäjiä. Lähdetään siis kokeilemaan meille ihan uutta koulutusmaailmaa. Tulisiko meille vihdoin sienikoira? Kuinka "nenäkäs" Flaksi onkaan? <3