Mikään maailmassa ei koskaan pysähdy täysin

Elämä virtaa eteenpäin ja asiat muuttavat jatkuvasti muotoaan. Tämän talon emännän Intian reissu kuitenkin pysäytti. Kiertoreissu maailman suurimpaan demokratiaan ja kuitenkin kehitysmaahan oli mielenkiintoinen ja silmiä avaava kokemus. Intiassa kaikki on toisin. Näimme ja koimme paljon ja monenlaista - silmiä hivelevän kauniita paikkoja, historiansiipien havinaa, eriarvoisuutta, käsittämätöntä ihmispaljoutta ja tungosta, köyhyyttä, kurjuutta, likaisuutta ja saasteita, kiehtovaa värikkyyttä, tuoksuja, musiikkia, hyvää ruokaa, monia eri kulttuureita, uskontoja, näkemyksiä, suvaitsevaisuutta, mielenkiintoisia kulttuurikohteita. Yksi maailman seitsemästä ihmeestä, Taj Mahal, jäi minulta näkemättä, vaikka lähellä olinkin. Sen verran huono tuuri oli tällä kertaa, että sairastuin vesiripuliin kesken matkan. Vietin siis aikaa hotellihuoneessa ja sen vessassa. Kiertomatkalla tuossa kunnossa selviäminen oli hieman haastavaa, mutta selvisin. Suomessa olen jatkanut sairastamista koko viime viikon. En kerta kaikkiaan ole jaksanut muuta kun nukkua. Menin sen verran heikkoon kuntoon, että tilasin itselleni torstaina ambulanssikyydin Hyvinkään sairaalaan. Nesteytys auttoi olotilaa kummasti, ja sain antibiootit. Kampylobakteeriksi bakteeri vahvistui. Koville on ottanut, mutta yritän tästä tokeentua huomiseksi töihin.  Niin että kyllä Intia pysäytti, oikein reiluksi viikoksi melkoiseen hiljentymisen tilaan.

Tässä muutamia kuvia Amberin vuorilinnakkeesta.

Delhin Albert Hall iltavalaistuksessaan:

Delhin ruuhkaa:

Hawa Mahal, Jaipur:

Humayunin mausoleumi:

Safariajelulla Ranthamboren kansallispuistossa, minun kuviini ei osunut tiikeriä:

Jaipurin hindutemppeli:

Jaipurin järvipalatsi:

Jaipurin kaupunkipalatsi:

Jantar Mantar -observatorio:

Mahatma Gandhin polttopaikka:

India gate:

Ketyn huidellessa ulkomailla Teemu piti huolta koirista ja kodista; treenasi ja kisasi Flaksin kanssa ja opiskeli ruotsia oikein antaumuksella. Kyllä kannatti, kotitentti kirkkaasti läpi! Hyvin oli sujunut lomailu kotosallakin.

Flaksi Iidan treeneissä

Oman seuran kisoissa ilman kenneltyttöä sujui hienosti. Flaksi osallistui kolmelle hyppärille, ja voitti niistä kaksi. Kolmas voitto jäi harmillisesti pudonneen muurinpalikan päähän. ;) Mutta ei makiaa mahan täydeltä! Kolmannen radan etenemä oli hienosti tasan 6.

Eka radan voittonolla
Toka radan voittonolla 
Kolmas rata 5, muurin palikka


Eilen JANKKin kisoissa oli tarkoitus testailla keinun tilannetta. Nythän on kisattu hetki vaan hyppyratoja. No eipä ollut keinua kummallakaan agilityradoista. Puomi oli, ja valitettavasti hieno treeniosaaminen ei ole kyllä vielä siirtynyt kisatilanteisiin. Eli puomin suorituksissa fokus on edelleen liikaa ohjaajassa, eikä toivottuja ihan alaosumia nähty. Molemmat agiradat lipsahti eilen hyllyiksi, ekalla radalla Flaksi sujahti putkeen puomin sijasta ja toisella radalla jäi muuri kokonaan hyppäämättä. Hyppäriltä voitto 6,20 etenemällä!


Eka agirata
Toka agirata
Voittorata

Vaikka Intia kenneltytön hetkeksi pysäyttikin, niin muuten maailma on jatkanut menoaan. ;) Arki on tällä hetkellä melkoista hulinaa töiden, koiratreenien ja ruotsin opiskelun merkeissä. 8 viikkoa joululomaan!

Köhköh ja niisk niisk

Niin on kulunut tämä viikko. Flunssa iski emäntään, ja olen pötkötellyt päivät sisar hento valkoisten kanssa kotosalla. Onneksi ei ole tarvinnut nukkua yksin. Roope haettiin kotiinsa tiistaina, ei päästy treenaamaan ei. Koirien aktivoinnista on vastannut siis kokonaisvaltaisesti Teemu, sama meno jatkuu ensi viikolla emännän lomaillessa Intian lämmössä. Huomenna työpäivä ja illalla lento Delhiin. Jännää!

Jennan treeneissä
Valkkuryhmän omatoimitreeneissä

Hyvää syyslomaa kaikille, joilla sellainen on! :)

Hiphiphurraa!

Harrastusrintamalla, agilityssa, projektit on vaiheessa, mutta muuten kaikki hallinnassa. 😁 Töihin liittyen syksyn olennaiset asiat kiteytyy hyvin perjantaina töissä sanomaani: "Olikohan mulla äsken joku ajatus päässä?". Hulinaa siis, onneksi meillä on supertiimi!

Postauksen otsikko viittaa ajatukseen siitä, että kova treeni alkaa pikku hiljaa tuottamaan jotain tulosta. Flaksi irtoaa nykyään hienosti esteille, kunhan lähetys tapahtuu kunnolla ja oikeassa ajassa. Tämä antaa ohjaajalle enemmän aikaa siirtyä seuraavaan paikkaan, kun ei tarvitse juosta kilpaa esteeltä esteelle. Kolikon kääntöpuolena kisoissa saattaa lipsahtaa nyt myös helpommin väärille esteille. Niin kävi eilen ensimmäisellä radalla Heilujen kisoissa, mutta olipahan silti hieno veto! Kisoissa nähtiin eilen Flaksin molemmat puolet. Toisella radalla virheen ja uusimisen jälkeinen turhauma tuotti taas ohjaajalle välitöntä palautetta, päin pomppimista ja napsimista, ja silloinhan ei voi myöskään irrota niin millekään esteelle. Viimeiseltä radalta Flaksi nappasi hienon voittonollan. Tässä sama rata ländereitten  vertailuna, Muka ja Flaksi ovat hyvin saman nopeuksisia, tällä kertaa Flaksi vei voiton kun otti etumatkaa putkien välissä ja ohjaaja jaksoi juosta kilpaa viimeiselle esteelle. Voittorata toisesta suunnasta kuvattuna.


Viikonlopun kisojen havainnot:
-lähtö vaatii napakkuutta ja tarkkuutta
-irtoaminen onnistuu, kunhan lähetys on kunnollinen ja oikea-aikainen
-parempi irtoamiskyky vaatii myös enemmän tarkkuutta ohjaajalta tilanteissa, joissa pitää tulla haltuun

Kisojen lisäksi hallilla on käyty treenaamassa erilaisilla kokoonpanoilla. Kety on ottanut asiakseen tehdä mattotreeniä Flaksin kanssa puomille. Tiistaina Jennan treenissä näytettiin missä nyt mennään. Hieno osuma, vaikka ohjaaja käskytti jo voimakkaasti putki-käskyä. Liikehäiriöt on edelleen tosi haastavia. Tässä  Flaksin keskiviikon Sannin valkkuryhmän omatoimitreenit. Roopekin on kaivettu kesän jälkeen naftaliinista. Vähän varovaisesti aloiteltiin treenit, jätkä kun oli pudonnut sängyn reunalta ilmeisesti pistorasian reunaan itsensä kolhien kotonaan. Onneksi taidettiin selvitä säikähdyksellä. Liike on hyvää ja intoa on kyllä, paitsi ei sängylle ja sohville hyppimiseen. Mutta se ei kuulemma ole niin väliksikään! 😜

Hain Roopen pitkästä aikaa meille siis viime sunnuntaina. Lauantaina meillä oli koulupäivä eli siis työpäivä, joten Teemu ja Flaksi kävivät Lohjalla yhden hyppärin verran ilman ketyä. Fiilis oli kuulemma sekava, kun on niin rutinoitunut siihen, että kenneltyttö hoitaa oman tonttinsa ja koiran valmiiksi lähtöön. Mielelläni minä mukana aina olenkin osana tiimiä. Saanan kuvaama rata oli iloinen yllätys, kiitos! Hylly, mutta hyvää pätkää.

Tänään meidän piti olla JAUn seuramestaruuskisoissa, mutta olen niin flunssainen, etten voinut lähteä juoksemaan. Niin jäi kisat siis väliin Roopelta, Jyrältä ja Fridalta. Ja lopulta Flaksiltakin, Teemulla on niin paljon ruotsin opintoihin liittyviä kotitehtäviä.... Ruotsin kielioppia riikinruotsiksi opetettuna. Siinä on tekemistä! Arki-illat viuhuu vauhdilla työtöitä, koiratouhuja ja opintoja paiskien. Viisi päivää syyslomaan. Kety karkaa iskän kanssa Intiaan. 😎 Sitä ennen nautitaan vielä syksyn väriloistosta.